Sivanuut sano Suttinen

Pälkäneen historia -kirjan isäntäluettelosta löytyy tietoa Suttisen tilasta 1500-luvulta alkaen. Vuosina 1539-1879 Suttisen tila on ollut 18 eri isännän hallinnassa. Nykyinen omistajasuku on hoitanut tilaa vuodesta 1879 alkaen.

Vuosisatojen kuluessa Kyllönjoen rantavainioilla on eletty monenlaista aikaa. Sisallissodan vaiheissa, keväällä 1918, paloi suuri osa tilan rakennuksista. Eemeli Suttinen rakennutti sodan raunioille uuden punatiilisen päärakennuksen. ”Tiilestä, ettei polteta toista kertaa”, Eemeli totesi.

Leipä on tilalle hankittu pelloilta ja metsistä: viljaa, perunaa, juurikkaita ja puutavaraa. Navetassa on hoidettu lehmiä, sonneja, sikoja ja kanojakin. Viljan ovat ostaneet Hankkijan miehet, maito kuskattu Kyllön meijeriin, perunoita ajettu hevosella Koskin torille ja juurikkaat viety Turengin sokeritehtaalle.

Parin viimeisen vuosikymmenen aikana pelloilla on kasvanut erilaisia marja- ja vihanneskasveja. Tuotteita on myyty pellolta itsepoimien ja tilamyymälästä. Suurin osa tilan tuotannosta kulkee kuitenkin tukkujen ja torikauppiaiden kautta kaupunkien ruokapöytiin.

(Sivanuut, sano Suttinen, kun kolmatta päivää riihtä tappo. Jokahista hassuttaa –kaskukirja s.49, 1971)